Lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointi vaatii arvioijalta monipuolisia taitoja. Edellytyksenä on, että arvioijalla itsellään on riittävä suomalaisen viittomakielen taito ja hänellä on tietoa suomalaisen viittomakielen rakenteesta. Arvioijalla on oltava myös tietoa miten lapsen kielen kehitystä voidaan käytännössä arvioida, miten luodaan arviointitilanne ja miten tuloksia voidaan tulkita. Tällä hetkellä VIKKE-hanke on kouluttanut viittomakieltä omaksuvien lasten parissa työskenteleviä viittomakielen opettajia ja puheterapeutteja lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointien toteuttamiseen. VIKKE-hankkeen toteuttamassa kartoituksessa vuonna 2020 koronarajoitusten vuoksi jouduttiin kehittämään myös käytänteitä lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointiin etänä.
Arviointilomakkeet
Tutustu lasten kieliympäristön piirteitä ja varhaisen kielen kehityksen arviointiin suunnattuja lomakkeita.
Arviointitehtävät
Tutustu lasten viittomavarastoa, kieliopillisten rakenteiden ja kerrontataitoja arvioiviin materiaaleihin.
Viittomakielen kehityksen arviointityökalun tietosuoailmoitus löytyy täältä.
Arviointityökalun avulla kertyvää tietoa hyödynnetään lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen tutkimuksessa. Tiedote tutkimuksesta löytyy täältä.