Viittomakieltä käyttävät perheet ja viittomakieltä omaksuvat lapset ovat hyvin moninainen joukko. VIKKE-hankkeen toteuttamassa kartoituksessa vuonna 2020 havaittiin, että suomalaista viittomakieltä omaksuvat lapset kasvavat vähintäänkin kaksikielisessä kieliympäristössä ja omaksuvat vähintään kahta kieltä. Lähes puolet lapsista kasvoivat kuitenkin monikielisessä kieliympäristössä, jossa lapset saivat kielellistä syötöstä ja tapasivat kodin ulkopuolella säännöllisesti vähintään kolmen eri kielen käyttäjiä. Lapsi saattoi omaksua yhtä tai useampaa puhuttua kieltä esimerkiksi suomen kieltä ja ruotsin kieltä sekä yhtä tai useampaa viittomakieltä kuten suomalaista viittomakieltä ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Perheessä saattoi olla käytössä yksi tai useampia eri kieliä ja ratkaisut kielten käyttöön olivat moninaisia.
Tutustu tarkemmin viittomakieltä omaksuvien lasten kieliympäristön piirteisiin ja viittomakieltä käyttävien perheiden moninaisuuteen.
Kieliympäristön piirteet ja merkitys
Lapsella on synnynnäinen valmius omaksua kielet, joita hänen ympäristössään käytetään, oli kieliä sitten yksi tai useampi.
Kuka on viittomakieltä käyttävä lapsi ja perhe?
Perheen ja lapsen viittomakielen käyttöä ei aina määrittele lapsen tai perheen jäsenten kuulostatus.