Leksikaalisilla taidoilla tarkoitetaan lapsen ymmärtämien ja mahdollisesti tuottamien sanojen ja viittomien määrää; kuinka paljon ja millaisia sanoja lapsi ymmärtää ja tuottaa. Lapsen yksilölliset ominaisuudet ja valmiudet omaksua kieltä ja lapsen saama viittomakielen syötöksen määrä ja laatu vaikuttavat viittomien omaksumiseen sekä siihen, miten viittomavarasto rakentuu. Viittomia omaksuessaan lapsi omaksuu samalla tietoa viittoman merkityksestä eli siitä mitä viittoma tarkoittaa. Lapsi omaksuu tietoa viittoman fonologisesta rakenteesta eli siitä miten viittoma tuotetaan.
Lisäksi lapsi omaksuu tietoa viittoman kieliopillisista ja viittoman käyttöön liittyvistä ominaisuuksista eli siitä, miten viittomaa voidaan liittää ilmauksissa muiden viittomien kanssa ja minkälaisissa asia- ja tilanneyhteyksissä viittomaa käytetään.Tämän vuoksi lasten leksikaaliset taidot ovat tiiviissä yhteydessä lapsen muihin kielellisiin taitoihin. Lapsen leksikaalisten taitojen kehitys ennustaa varhaisvaiheista lähtien lapsen myöhempää kielellistä kehitystä sekä lukemisen ja kirjoittamisen taitojen oppimista. Kielen kehityksen varhaisvaiheissa lapsi alkaa ymmärtämään näkemiään viittomia ennen 12 kuukauden ikää ja tämän jälkeen lapsi tuottaa ensimmäisen viittoman. Yksilöllinen vaihtelu viittomavaraston kehityksen varhaisessa vaiheessa on lasten välillä kuitenkin suurta. Alkuun lapsi kuitenkin omaksuu uusia viittomia rauhallisessa tahdissa, mutta pian kehityksen edetessä uusien viittomien omaksuminen selvästi nopeutuu. Samalla lapsen omaksumat viittomat jäsentyvät viittomavarastossa rakentuen yhä monimutkaisemmksi verkostoksi. Tällöin merkitykseltään läheiset viittomat muodostavat kytköksisiä toisiinsa ja rakentuvat merkityskimpuiksi. Lapsen viittomavarastosta voidaan tarkastella sen määrällisiä ja laadullisia piirteitä. Viittomavaraston kehityksestä voidaan näin tarkastella esimerkiksi sitä, miten monta eri viittomaa lapsi ymmärtää ja tuottaa, mitä lapsi tietää omaksumistaan viittomista, miten niitä eri tilanteissa voidaan käyttää ja minkälaisiksi merkityskimpuiksi lapsen viittomat ovat viittomavarastossa rakentuneet.
Usein viittomakieltä omaksuvat lapset ovat kaksi- tai monikielisiä ja omaksuvatkin samanaikaisesti kahta tai useampaa puhuttua ja/tai viitottua kieltä. Tämän vuoksi Lapsen leksikaalisia taitoja tarkastellessa onkin tärkeää pyrkiä huomioimaan lapsen leksikaaliset taidot hänen omaksumissaan kielissä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Suomalaista viittomakieltä omaksuvien lasten ymmärtävän ja tuottavan viittomavaraston määrällisiä ja laadullisia piirteitä voidaan tarkastella SVK-MCDI ja SVL-LEKSIKKO materiaalien avulla.
Lapsen viittomavaraston kehitykseen vaikuttavat lapsen kieliympäristön piirteet ja yksilöllisen ominaisuudet omaksua kieltä.
Viittomavaraston on tiiviissä yhteydessä muihin kielitaidon osa-alueisiin.
Viittomavaraston kehityksestä voidaan tarkastella määrällisiä ja laadullisia piirteitä.
Lue lisää
Anderson, D., & Reilly, J. (2002). The MacArthur communicative development inventory: Normative data for American Sign Language. Journal of Deaf Studies and Deaf Education, 7(2), 83–106. https://doi.org/10.1093/deafed/7.2.83
Caselli, N., Pyers, J., & Lieberman, A. M. (2021). Deaf children of hearing parents have age-level vocabulary growth when exposed to American Sign Language by 6 months of age. The Journal of Pediatrics, 232, 229-236.
Kanto, L. (2018). Kaksimodaalinen kaksikielisyys ja sen varhainen kehitys. In L. Nieminen, A. Yliherva, J. Alian, & S. Stolt (Eds.), Monimuotoinen monikielisyys: Puheen ja kielen tutkimuksen päivät Helsingissä 5.-.6.4.2018 (s. 92-101). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja, 50. Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys.
Kanto, L., Huttunen, K., & Laakso, M. L. (2013). Relationship between the linguistic environments and early bilingual language development of hearing children in Deaf-parented families. Journal of deaf studies and deaf education, 18(2), 242-260.
Kanto, L., Syrjälä, H., & Mann, W. (2021). Assessing vocabulary in deaf and hearing children using Finnish Sign Language. The Journal of Deaf Studies and Deaf Education, 26(1), 147-158.
Kanto, L., & Mann, W. (2021). Assessing strength of vocabulary knowledge in deaf and hearing children using Finnish Sign. In Collated Papers for the ALTE 7th International Conference, Madrid (p. 38).
Mann, W. & Marshall, C. (2012). Investigating deaf children’s vocabulary knowledge in British Sign Language. Language Learning, 62(4), 1023–1051.
Mann, W., Roy, P., & Morgan G. (2016). Adaptation of a vocabulary test from British Sign Language to American Sign Language. Language Testing, 33, 3–22.
Mann, W., Sheng, L. & Morgan, G. (2016) Lexcial-Semantic organization in bilingual developing deaf children withASL-dominant language exposure: Evidence from a repeated meaning association task. LanguageLearning, 66, 827–899.
Qian, D.D. & Lin, L. H. F. (2019). The relationship between vocabulary knowledge and language proficiency. In S. Webb (Ed.) Routledge Handbooks in Vocabulary Studies (pp. 66–80). Routledge.
Woolfe, T., Herman, R., Roy, P., & Woll, B. (2010). Early vocabulary development in deaf native signers: A British Sign Language adaptation of the communicative development inventories. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 51(3), 322–333. https://doi.org/10.1111/j.1469-7610.2009.02151.x