Viittomakielen omaksuminen ja kehityskulku

Mikäli kuitenkin viittomakieltä omaksuvan lapsen kielen kehitystä tarkastellaan pelkästään vamman näkökulmasta saatetaan ajatella, että lapsi omaksuu viittomakieltä pelkästään siksi, että hänellä tai hänen läheisellään on puhutun kielen omaksumista ja käyttöä estävä asitivamma. Näin lasta ei välttämättä nähdäkään ensisijaisesti kielellisestä näkökulmasta käsin, kuten muita puhuttuja kieliä omaksuvien lasten kohdalla esim. saamen kieltä ja ruotsin kieltä omaksuvia lapsia tarkastellaan. Näin lapsen tilanne opetuksen ja kuntoutuksen tahoilla on hyvin toisenlainen puhuttua kieltä omaksuviin lapsiin verrattuna. Lasten kohdalla huomio painottuu herkästi enemmistökielenä olevan puhutun kielen painottamiseen lapsen kuntoutuksessa ja opetuksessa, eikä lapsen omaksumaa viittomakieltä nähdä näin tasavertaisena osana lapsen kokonaisvaltaista kielitaitoa ja kielen kehitystä. Tietopankin tavoitteena on nyt lähestyä ja tarkastella lasten viittomakielen kehitystä kokonaisvaltaisesti myös osana viittomakielistä kieliyhteisöä. Lasten viittomakielen kehityksestä tarkastellaan muun muassa lasten kieliympäristön piirteitä ja viittomakieltä käyttävien perheiden moninaisuutta, lasten viittomavaraston ja viittomakielen kieliopillisten taitojen kehitystä.