Kuvailevien viittomien avulla voidaan ilmaista kohteen kokoa, muotoa, sijaintia, käsittelyä tai liikettä. Kiinteäkin viittoma (esim. PERHONEN) voi muuttua kuvailevaksi, kun esimerkiksi viittoman liikkeen avulla annetaan jotain lisätietoa kohteen käsittelystä, koosta, muodosta, sijainnista tai liikkeestä. Kuvailevat viittomat voidaan jakaa karkeasti kolmeen pääluokkaan. Kokonaisia kohteita kuvailevien viittomien avulla voidaan ilmaista osittain vakiintuneella käsimuodolla esimerkiksi kohteen sijaintia, liikettä tai lukumäärää. Käsittelyä kuvaavat kuvailevat viittomat ilmaisevat puolestaan jonkin kohteen käsittelyä tai siitä kiinni pitämistä.
Kokoa ja muotoa kuvailevien viittomien avulla voidaan ilmaista kohteen tai pinnan muotoa, kokoa, ominaisuutta, ulottuvuutta, sijaintia ja orientaatiota. Seuraavissa kuvissa ja videoissa näet tarinassa esiintyneitä esimerkkejä erilaisista kuvailevista viittomista.
Kokonaista kohdetta kuvaavia kuvailevia viittomia
Videolla kokonaista kohdetta kuvavilevat viittomat kuvasivat esimerkiksi hämähäkin, veneen, perhosen, henkilön tai eläimen liikettä ja sijaintia.
Muotoa ja kokoa kuvaavia kuvailevia viittomia
Videolla muotoa ja kokoa kuvailevat viittomat kuvasivat esimerkiksi noidalle kasvavia korvia, mutkittelevaa polkua, kumpuilevaa maisemaa sekä hämähäkin seittiä.
Käsittelyä kuvaavia kuvailevia viittomia
Videolla käsittelyä kuvaavat viitomat kuvasivat esimerkiksi kauhan, maustepurkiin, lusikan ja ruorin käsittelyä sekä laivan kaiteesta kiinni pitämistä.
Videoesimerkkejä kuvailevista viittomista
Kokonaista kohdetta kuvailevat viittomat ilmauksissa.
Muotoa ja koko kuvailevat viittomat ilmauksissa.
Käsittelyä kuvailevat viittomat ilmauksissa.
Lasten kuvailevien viittomien omakuminen ja kehitys
Kuvailevien viittomien omaksuminen etenee vaiheittain jatkuen pitkälle kouluikään asti. Usein lapset hallitsevat ensin käsittelyä kuvaavat kuvailevat viittomat, sen jälkeen kokoa ja muotoa kuvailevat viittomat ja lopuksi kokonaista kohdetta kuvaavat viittomat. Näin ensimmäisenä ilmaantuvat käsittelyä kuvailevat viittomat noin 2-3 -vuoden iässä. Kokonaista kohdetta ja sen liikettä kuvaavat viittomat voivat ilmaantua lasten ilmauksiin myös jo tässä iässä. Lasten käyttämissä käsimuodoissa esiintyy kuitenkin vaihtelua. Kokonaista kohdetta kuvaavien viittomien käsimuodot eivät välttämättä ole vielä tässä ikävaiheessa vakiintuneet lapsen ilmauksiin, vaan lapsi saattaa käyttää samaa käsimuotoa kuvaamaan erilaisia kohteita, kuten autoa, ihmistä tai lentokonetta.
Lapsi saattaa myös tuottaa ensin kiinteän viittoman AUTO ja sen jälkeen kuvata osoituksella auton liikerataa (Morgan, 2005; Morgan ym., 2002). Käsittelyä kuvaavat kuvailevat viittomat lapset yleensä hallitsevat 4-5 –vuoden ikään mennessä. Kouluikään mennessä lapsi tuottaa kaikkia kuvailevien viittomien muotoja, mutta taidot vahvistuvat ja monipuolistuvat vielä pitkään kouluiässä.
Lue lisää
Ferrara, L. & Halvorsen, R. (2015). Depicting and describing meanings with iconic signs in Norwegian Sign Language. Gesture 16(3) s. 371-395.
Hoffren, N. (2019). Kuvailevien viittomien ja konstruoidun toiminnan yhteispeli. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos.
Jantunen, T. (2017). Constructed Action, the Clause and the Nature on Syntax in Finnish Sign Language. Open Linguistics 3(1) s. 65-85.
Jantunen, T. (2018). Viittomakielet hybridisysteemeinä -hämärärajaisuus ja epäkonventionaalisuus osana viittomakieliä. ‒Puhe ja kieli 38(3) s. 109-126.
Johnston, T. & Ferrara, L. (2012). Lexicalization in signed languages: When is not an idiom an idiom. Selected Papers from UK-CLA Meetings, Vol.1 s. 229-248.
Keränen, J. (2017). Käsiotteen ja viittomakielisen käsimuodon ikonisuus kognitiivis-semioottisesta näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos.
Morgan, G. (2005) The development of narrative in British Sign Language. ‒ Schick, Brenda, Marschark, Mark & Spencer, Patricia Elizabeth (toim.), Advances in the Sign-Language Development of Deaf Children s. 315-343.
Morgan, G, Herman, R & Woll, B. (2002) The development of complex verb constructions in British Sign Language. ‒Journal of Child Language 29(3) s.655-675.
Takkinen, R. (2010) Kuvailevien viittomien leksikaalinen ja morfologisgesturaalinen kuvaus: kielenopetuksen näkökulma. ‒Jantunen, Tommi (toim.), Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon s.99-113. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus.
Takkinen, R. (2008). The Acquisition of Finnish Sign Language. Klippi, A & Launonen, K (toim.), Research in Logopedics -Speech and Language Therapy in Finland s.175-205. Clevedon: Multilingual Matters cop.
Takkinen, R. (2008). Kuvailevat verbit suomalaisessa viittomakielessä. Puhe ja kieli 28(1) s.17-40.