Lapsen vuorovaikutustaitojen kehitys ja kielen omaksuminen alkavat heti syntymästä. Vastasyntyneen vauvan synnynnäinen kiinnostus toisia ihmisiä kohtaan ja tarve sosiaaliseen vuorovaikutukseen ohjaa vauvaa kiinnittämään huomion erityisesti ihmisen kasvoihin ja kehon liikkeisiin. Jo varhaisissa vuorovaikutustilanteissa lapsi harjoittelee itsensä ilmaisemista ja seuraa ympäristön reagointia tuottamiinsa ilmauksiinsa. Vanhempien herkkyys tunnistaa lapsen ilmaisuja ja niihin toistuvasti samalla tavalla reagointi luo perustan lapsen turvallisuudentunteelle.
Lapsen ja aikuisen välinen varhainen vuorovaikutus luo perustan lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle, pitäen sisällään kielellisen, kognitiivisen ja sosio-emotionaalisen kehityksen. Näin aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus on erittäin tärkeää. Varhaiset ja koko ajan karttuvat kokemukset erilaisista vuorovaikutustilanteista kannustavat lasta tutkimaan ympäristöään aktiivisesti, kehittävät lapsen vuorovaikutustaitoja ja sysäävät kielen omaksumisen liikkeelle.
Viittomakielisessä varhaisessa vuorovaikutuksessa aikuinen:
- ohjaa, auttaa ja opastaa lasta katsekontaktiin lapsen kehitystason mukaisesti
- ajoittaa viittomia lapsen katseen mukaan ja tuottaa viittomia lapsen näkökentässä siten, että lapsi pystyy näkemään huomion kohteen tai vanhemman kasvot ja viittoman samanaikaisesti
- vanhempi pyytää kosketuksella lapsen huomiota
- viittoo ja rytmittää kieltä lapsen keholla
- asettuu usein lapsen kanssa tarkkailemaan huomion kohteena olevia asioita, kuten leluja tai kirjaa, siten, että aikuinen ja lapsi voivat jakaa yhdessä huomion kohteen sekä luomaan yhteisen katsekontaktin. Näin syntyy kolmiomuodostelma (visuaalinen kolmio, ks. Kuva 1), jonka sisällä aikuinen usein tuottaa viittomat.
Kuva 1. Visuaalinen kolmio
Lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa aikuinen käyttää ilmauksissaan hoivakielen piirteitä houkutellessaan vauvaa vuorovaikutukseen ja ylläpitääkseen vauvan huomion vuorovaikutuksessa. Hoivakieli on tärkeä tekijä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen ja tunnesiteen luomisessa. Hoivakielen piirteet muuttuvat lapsen iän ja kehityksen mukaan.
Viittomakielisessä hoivakielessä aikuinen:
- hyödyntää ilmeitä, kasvojen ja kehon liikkeitä erityisellä tavalla.
- kertoo usein asioista, esineistä ja ihmisistä, jotka ovat tilanteessa läsnä.
- tuottaa lyhyitä yksinkertaisia ilmauksia ja ilmaukset sisältävät paljon toistoja.
- vuorottelee vauvan kanssa antaen vauvalle aikaa muodostaa ja täyttää oma vuoronsa vuorovaikutuksessa.
Tutustu tarkemmin varhaisen viittomakielisen vuorovaikutuksen piirteisiin eri ikävaiheissa alla olevien sivujen kautta.
Syntymä ja ensimmäiset kuukaudet
Lapsen vuorovaikutustaitojen kehitys ja kielen omaksuminen alkaa heti syntymästä.
Puolivuotiaasta kohti ensimmäistä syntymäpäivää
Puolivuotias vauva suuntaa huomiotaan yhä enemmän ympäröivään maailmaan.
Ensimmäisen syntymäpäivän jälkeen
Ensimmäisen ikävuoden jälkeen aikuisen rooli vuorovaikutuksen aloittajana ja ylläpitäjänä vähenee.
Lue lisää
Brooks, R., Singleton, J. L., & Meltzoff, A. N. (2020). Enhanced gaze‐following behavior in Deaf infants of Deaf parents. Developmental science, 23(2), e12900.
Fieldsteel, Z., Bottoms, A., & Lieberman, A. M. (2020). Nouns and verbs in parent input in American Sign Language during interaction among deaf dyads. Language Learning and Development, 16(4), 351-363.
Harris, M. (2001). It’s all a matter of timing: Sign visibility and sign reference in deaf and hearing mothers of 18-month-old children. Journal of Deaf Studies and Deaf Education, 6(3), 177-185.
Harris, M., & Chasin, J. (2005). Visual attention in deaf and hearing infants: The role of auditory cues. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 46(10), 1116-1123.
Lieberman, A. M., Hatrak, M., & Mayberry, R. I. (2014). Learning to look for language: Development of joint attention in young deaf children. Language Learning and Development, 10(1), 19-35.
Paavola-Ruotsalainen, L. & Rantalainen K. (2020). Varhaiset vuorovaikutustaidot. Teoksessa E. Niemitalo-Haapola, S. Haapala, S. Ukkola ja K. Diandra (toim.) Lapsen kielenkehitys: vuorovaikutuksen, leikin ja luovuuden merkitys (s. 17-36). PS-Kustannus
Viljamaa, E. & Yliherva, A. (2020). Leikki on kaikki. Teoksessa E. Niemitalo-Haapola, S. Haapala, S. Ukkola ja K. Diandra (toim.) Lapsen kielenkehitys: vuorovaikutuksen, leikin ja luovuuden merkitys (s. 205-224). PS-Kustannus