Jo väitöstutkimuksen aikana huomasin, että meillä ei ole mitään menetelmiä lasten viittomakielen kehityksen arviointiin. Samoin myös työkalut KODA-lasten (kuurojen vanhempien kuulevien lasten) viittomakielen kehityksen ja taidon osoittamiseen ja tutkimiseen puuttuivat kokonaan. Tämän tarpeen pohjalta kehitin ja suunnittelin väitöskirjan valmistumisen jälkeen kolmivaiheisen tutkimushankkeen, joka sai nimekseen VIKKE (Viittomakieltä omaksuvien lasten kielitaidon arviointi, kartoitus ja tukitoimenpiteet).
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tavoitteenamme oli laatia lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointiin erilaisia arviointimenetelmiä. Tämän vaiheen myötä olemme nyt laatineet tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä viisi erilaista arviointimateriaalia, joilla voidaan tarkastella lasten suomalaisen viittomakielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoa viittomavaraston, kieliopillisten rakenteiden ja kerrontataitojen osalta. Arviointimateriaalien avulla voidaan arvioida iältään 8kk-15-vuotiaiden lasten suomalaisen viittomakielen taitoa ja kehitystä viiden eri arviointimateriaalin avulla. Arviointimateriaalit valmistuivat syksyllä 2019, jolloin koulutimme viittomakieltä omaksuvien lasten parissa työskenteleviä opettajia arviointimateriaalin käyttöön. Nyt laadittua materiaalia pystytään hyödyntämään monipuolisesti lasten viittomakielen omaksumisen ja kehityksen arvioinnissa ja tutkimuksessa sekä lasten viittomakielen opetuksessa.
Koska aikaisempaa materiaalia lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointiin ei Suomessa ole ollut, meillä ei ollut myöskään käsitystä lasten suomalaisen viittomakielen kehityskulusta eikä nykytilasta. Tämän vuoksi hankkeen toisessa vaiheessa tavoitteenamme oli kartoittaa yhteensä 100 suomalaista viittomakieltä omaksuvan lapsen suomalaisen viittomakielen taitoa arviointimateriaaleja hyödyntäen vuoden 2020 loppuun mennessä. Kartoituksen toteutukseen saimme rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Korona aiheutti kartoituksen toteutukseen todella paljon ylimääräistä työtä. Pystyimme onneksi saavuttamaan tavoitteemme perheiden ja eri tahojen hienon yhteistyön ansiosta. Tästä olen erityisen kiitollinen. Kaikista haasteista huolimatta meillä on nyt todella arvokas aineisto, josta pystymme ammentamaan paljon tietoa lasten suomalalaisen viittomakielen omaksumisesta, kehityksestä sekä nykytilasta. Tätä tietoa tuotetaan nyt myös tänne VIKKE-hankkeen uusille verkkosivuille.
Seuraavaksi tavoitteenamme onkin nyt hankkeen kolmannessa vaiheessa koota verkkosivuille tietoa lasten viittomakielen omaksumisesta ja kehityksestä. Hankkeen aikana luomme myös lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen tukemiseen soveltuvan verkkovälitteisen harjoitusmateriaalin. Materiaali tulee sisältämään perheille ja viittomakieltä omaksuvien lasten ja perheiden parissa työskenteleville eri alojen ammattilaisille tietoa lasten viittomakielen kehityksestä ja konkreettisia keinoja lasten viittomakielen kehityksen tukemiseen. Verkkomateriaalin pohjalta tavoitteenamme on koostaa uusi viittomakielen perheopetuksen sekä lasten viittomakielisen kuntoutuksen kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta meidän on tarkoitus kokeilla syksyllä 2021 käynnistyvässä perheille suunnatussa viittomakielen perheopetus- ja kuntoutuskokeilussa.
Viittomakieltä omaksuvien lasten joukko on hyvin moninainen. Lapsi voi olla kuuleva tai kuuro kuurojen vanhempien lapsi tai kuuleva tai kuuro kuulevien vanhempien lapsi. Näin kuulostatuksella ei voida määritellä sitä omaksuuko lapsi viittomakieltä. Haasteena kuitenkin on, että varsin usein ensisijaisesti viittomakieltä omaksuvaa lasta tarkastellaan vammaisuusnäkökulmasta käsin eli juurikin lapsen tai vanhemman kuulostatuksen kautta. Tämän vuoksi ei aina nähdä lasta kielen näkökulmasta käsin. Näin viittomakieltä omaksuvan lapsen tilanne on kuntoutuksen ja opetuksen puolella hyvin toisenlainen kuin esimerkiksi saamen kieltä, ruotsin kieltä tai muita puhuttuja kieliä omaksuvilla lapsilla. Viittomakieltä omaksuvat lapset ovat kuitenkin lähes aina vähintään kaksikielisiä ja kuten kartoitus meille osoitti todella usein monikielisiä.
Laura Kanto
(Lue Lauran koko haastattelu Niilo Mäki Instituutin tammikuun 2021 kuukausikirjeestä https://www.nmi.fi/2020/12/16/kehittyakseen-kieli-tarvitsee-vuorovaikutusta/ )