VIKKE-hanke toteutti 20.5.2021 webinaarin, joka käsitteli viittomakielen perheopetuksen sisältöjä ja suuntauksia. Webinaariin ilmoittautui lähes 70 osallistujaa eri tahoilta. Mukana oli muun muassa vanhempia, järjestötyöntekijöitä, tulkkeja, puheterapeutteja, psykologeja, opettajia, opiskelijoita ja tutkijoita. Webinaarin aihe selvästi herätti eri tahojen kiinnostuksen ja se koettiin tärkeäksi.
Idea webinaarin aiheeksi kumpusi VIKKE-hankkeen toteuttamasta kartoituksesta, jonka aikana hankkeen työntekijät tapasivat lukuisia perheitä ja viittomakieltä omaksuvia lapsia. Kartoituksen aikana VIKKE-hankkeelle näyttäytyi konkreettisesti se miten eriarvoisessa asemassa perheet ovat viittomakielen perheopetuksen saatavuudessa myös opetuksen sisällössä ja toteutuksessa näkyy selkeäitä eroja. Näin perheiden ja eri tahojen kanssa käytyjen keskustelun myötä hanke esitti osallistujille kysymyksen tarvitaanko viittomakielen perheopetuksen yhtenäistämistä. Ennen webinaarin päättymistä osallistujilta kysyttiin “Tarvitaanko viittomakielen perheopetuksen OPS :ia”, johon vastanneista 93 % totesivat sen olevan tarpeen. Webinaarin työpajakeskusteluissa viittomakielen perheopetuksen opetussuunnitelman tarpeellisuutta, hyötyjä ja mahdollisia haasteita pohdittiin yhdessä. Työpajojen keskusteluihin palattiin myös useassa osallistujien antamassa webinaarin palautelomakkeessa. Keskusteluissa ja palautteissa nousi selvästi esiin, että viittomakielen perheopetukseen kaivataan raameja, yhteisesti pohdittuja sisältöjä sekä materiaalia.
Webinaarissa Laura Kanto esitti, että viittomakielen perheopetuksessa keskiössä olisi vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tukeminen, jonka päälle kielitaito sitten rakentuu. Eikä niinkään yksittäisten viittomien opiskelu. Iida-Sofia Yli-Kokon esittämät maisteritutkielman tulokset kuitenkin osoittivat, että perheiden opetus painottuu tällä hetkellä tukiviittomaopetuksen puolelle.
Perheet kuitenkin toivoisivat viittomakielen opetusta. Viittomakielen opetusta toivottiin myös perheissä lapsen sisaruksille ja isovanhemmille. Perheiden arvokkaat puheenvuorot toivatkin tärkeää kosketuspintaa perheiden kokemuksiin. Perheiden eriarvoisuus viittomakielen opetuksen saamisessa näkyi keskustelussa räikeällä tavalla. Toinen perheistä, jossa lapsella on sisäkorvaistute, ei useista yrityksistä huolimatta ollut saanut viittomakielen perheopetusta lainkaan. Vain noin sada kilometrin päässä puolestaan toinen perhe, jossa lapsella ei ole sisäkorvaistutetta, on saanut viittomakielen perheopetusta jo useiden vuosien ajan. Lasten kuulostatuksesta ja kuulon apuvälineistä huolimatta molemmilla perheillä tulisi olla tasavertainen oikeus viittomakielen perheopetuksen saamiseen. Perheiden puheenvuoroja kiiteltiinkin useassa palautteessa. Iso kiitos perheille rohkeudesta jakaa omia kokemuksiaan webinaarissa. Lapsen oikeus kieleen toteutuu kuitenkin Suomessa vielä vaihtelevasti, kuten Pirkko Selin-Grönlundin esitys toi esiin. Lapsi ja perhe seikkailevat monimutkaisessa pykäläviidakossa, jossa yhdistyvät sekä vammaisuuteen että kielisyyteen liittyvät kysymykset ja pykälät.
Keskustelussa ja palautteissa osallistujat toivat esiin tarpeen yhteistyöverkostojen luomiseen eri tahojen välille. Tästä voisimme kaikki ottaa kopin! Webinaari antoi selvästi VIKKE-hankkeelle viestin siitä, että kuljemme oikeaan suuntaa. Seuraavaksi VIKKE-hankkeessa jatketaan yhteistyötä eri tahojen kanssa. Webinaari oli tärkeä moniammatillisen keskustelun avaus, jonka myötä päästään konkreettisesti jatkamaan viittomakielen perheopetuksen sisältöjen suunnittelua yhteistyössä eri tahojen kanssa, sekä käynnistämään näihin liittyvien koulutusten rakentamista.
Laura Kanto