Varhainen vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä sekä lapsen esikielellinen kommunikointi luovat pohjan myöhemmälle kielen kehitykselle. Tämän vuoksi varhaiset kielen kehityksen vaiheet ovat myös kieliopillisten rakenteiden kehityksen kannalta tärkeitä. Viittomakielisessä varhaisen vuorovaikutuksessa ja hoivakielessä esiintyvät viittomien ajoitus, rytmi, paikka, ilmeet, pää ja koko kehon liikkeet sekä vanhemman ja lapsen katseen käyttö luovat tärkeän pohjan kielen kehityksen ja viittomakielen kieliopillisten rakenteiden omaksumisen etenemiselle. Lapset hallitsevat omaksumansa kielen kieliopilliset rakenteet pääpiirteissään yleensä kouluikään mennessä. Kehitys jatkuu kuitenkin vielä pitkään kouluiässä, jolloin taidot vahvistuvat ja monipuolistuva. Yksilöllinen vaihtelu kehityksessä on myös suurta.
VIKKE-hankkeessa lasten suomalaisen viittomakielen kieliopillisten rakenteiden ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja on tarkasteltu SVK-YM ja SVK-NARRATI materiaalien avulla. Hankkeessa toteutettujen alustavien tutkimusten perustella käy selväksi, että lasten (n=86) suomalaisen viittomakielen rakenteen ymmärtämisen taidot SVK-YM materiaalin avulla tarkasteltuna vahvistuvat iän myötä, kuten Kuvio 1 osoittaa. Tämän lisäksi Pietarinen tarkasteli maisterintutkielmassaan (Pietarinen, 2021) 8-vuotiaiden suomalaista viittomakieltä omaksuvien lasten välistä variaatiota viittomakielen kieliopillisten elementtien tuottamisen taidossa. Viittomakielen rakenteen omaksumista on tärkeä suhteuttaa lapsen kieliympäristön piirteisiin.
Lasten suomalaisen viittomakielen rakenteen kehityksestä painotutaan tässä tarkastelemaan kuvailevien viittomien, spatiaalisten suhteiden ja osoittavien verbaalien ja konstruoidun toiminnan kehitystä. Tässä tietopankissa viittomakielen kieliopillisia elementtejä on pyritty havainnollistamaan seuraavien videon avulla kuvittamalla videoon viittomakielen erilaisia kieliopillisia elementtejä. Toisessa videossa viittomakielen kieliopillisia elementtejä on kuvitettu ja toinen video on ilman kuvitusta. Bongaa videolta kuvailevia viittomia, osoittavia verbaaleita, sijaintia ilmaisevia spatiaalisia elementtejä sekä konstruoitua toimintaa. Tarkkaile myös, miten viittoja ilmaisee asian, tapahtuman tai toiminnan ajallista kestoa, toistuvuutta tai tapaa ja intensiteettiä, jolla toiminta toteutettiin.
Alla olevien laatikoiden kautta pääset tutustumaan tarkemmin suomalaisen viittomakielen rakenteeseen ja lasten viittomakielen rakenteen omaksumiseen.
Kuvailevat viittomat
Kuvailevat viittomat kuvailevat kokonaisen kohteen sijaintia ja liikettä, asioiden ja esineiden kokoa, muotoa ja käsittelyä.
Spatiaalisuus ja osoittavat viittomat
Spatiaalisten elementtien ja osoittavien verbaalien avulla viittomatilaa hyödynnetään monipuolisesti.
Konstruoitutoiminta
Konstruoidussa toiminnassa viittoja näyttelee ja esittää tarinan hahmon tunteita, ajatuksia, toimintoja ja sanomisia.